Tiedeviestinnässä etsitään jatkuvasti uusia suuntia. Jo vuonna 2013 Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) julkaisi opetus- ja kulttuuriministeriön toiveesta kansallisen tiedeviestinnän toimenpideohjelman. Ohjelmassa kerrotaan, että tiedeviestinnän tulisi palvella tieteen ja tutkimuksen kenttien lisäksi myös kansalaisten osallisuutta tieteestä ja sen mukanaan tuomista edistysaskelista (7). Erilaiset tieteen yleistajuistamisen muodot ovat kasvattaneet suosiotaan. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää tietopohjaisia podcasteja. Radiomedian teettämien selvitysten (2020; 2023) mukaan podcastien kuuntelun tärkeimpien syiden kärkijoukossa on viihtymisen ohella halu oppia uutta. Tiedeviestinnän ja vuorovaikutuksen tärkeys näkyy myös siinä, että monissa tieteen suuremmissa apurahoissa vaaditaan viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman tekemistä jo rahoitushaun yhteydessä. Esimerkiksi Suomen Akatemian STN-hanketta haettaessa hakemukseen vaaditaan vaikuttavuustavoitteen määritys ja noin sivun mittainen vuorovaikutussuunnitelma.
Tieteellisen tiedon viestiminen suuremmalle yleisölle oma haasteensa. Vaikka monet artikkelit onkin julkaistu Open access -lisenssillä tiedon saavutettavuuden takaamiseksi, on tarve helppolukuisemmille tieteellistä tietoa välittäville julkaisutavoille valtava. Open access -julkaisut ovat saatavilla ilmaiseksi kenelle tahansa verkon käyttäjälle (Suber, 2012, 4–5). Tällainen tiedon avaaminen ei kuitenkaan takaa saavutettavuutta. Usein vieraskielisen tutkimustekstin lukeminen on vaikeaa, jos tekstilaji ei ole lukijalle tuttu. Tähän tarvitaan ratkaisuksi yleistajuistamista, missä sarjakuvalla on oma paikkansa.
Sarjakuva saavutettavuustyökaluna
Sarjakuvan käyttöä saavutettavassa viestinnässä on testattu ja pilotoitu eri puolilla maailmaa ja eri aloilla. Markkinointitutkimuksen puolella on huomattu, että kuvat lisäävät käyttäjien sitoutumista ja aktiivisuutta, erityisesti sosiaalisen median viesteissä (Li & Xie, 2019). Uudessa-Seelannissa havaittiin, että sarjakuvien käyttö viestinnässä lisäsi ihmisten aktiivisuutta COVID-19-kyselyihin vastaamisessa. Sarjakuvien käyttö lisäsi merkittävästi eri etnisistä taustoista tulevien ihmisten vastausten määriä, oletettavasti siksi, että kyselyn tarkoitus oli helpompi ymmärtää kuvallisen ohjeen avulla (Kearns et al., 2021). Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa sarjakuvien on myös havaittu parantavan vieraan kielen tekstin ymmärtämistä (ks. Merç, 2013). Tämä auttaa erityisesti pakolaisia ja muita maahanmuuttajia. Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa taas huomattiin, että sarjakuvien opetuskäyttö paransi huomattavasti luetunymmärtämisen tasoa erityisesti niillä, joilla oli lukemisen vaikeuksia, kuten dysleksiaa (ks. Smith ym, 2019). Lisäksi samainen tutkimus huomautti luetunymmärtämisen kasvavan hieman myös muilla ryhmillä, vaikka muutos ei ollutkaan yhtä merkittävä, kuin lukivaikeuksien kohdalla. Huomattavaa kuitenkin on, että sarjakuvan käyttö ei tutkimuksen mukaan haitannut kenenkään oppimista, vaan muutokset olivat positiivisia.
Kuvien ja tekstin synergia siis parantaa monimutkaisenkin tiedon ymmärrettävyyttä ja keventää lukukokemusta. Tällainen lukemisen selkeyttäminen ja keventäminen on erityisen hyödyllisiä, kun tutkimuspohjainen viestintä siirtyy verkkoalustoille ja pyrkii tavoittamaan mahdollisimman laajan yleisön.
Lähteet:
Kearns, Ciléin. Kearns, Nethmi. Braithwaite, Irene. Shortt, Nick. Eathorne, Allie. Semprini, Alex. Beasley, Rickhard. (2021). Using comics and curiosity to drive pandemic research on a national scale, Journal of Visual Communication in Medicine,44(1),12–22.
Li, Yiyi. Xie, Ying. (2020). Is a Picture Worth a Thousand Words? An Empirical Study of Image Content and Social Media Engagement. Journal of Marketing Research, 57(1), 1–19.
Merç, Ali. (2013). The effect of comic strips on EFL reading comprehension. International Journal on New Trends in Education and Their Implications, 4(1), 54–64.
RadioMedia. (2020). Podcast, podcast: Tutkimus podcastien kuuntelusta helmikuussa 2020.https://radiomedia.fi/tutkimukset/podcast-tutkimus-2020/.
RadioMedia. (2023). Näin suomalainen kuuntelee: Digiaudiotutkimus 2023. https://radiomedia.fi/tutkimukset/nain-suomalainen-kuuntelee-digiaudiotutkimus-2023/.
Smith, Patrick L. Goodmon, Leilani B. Howard, Jordan R. Hancock, Rebekah. Hartzell, Kylie A. Hilbert, Sarah E. (2021). Graphic novelisation effects on recognition abilities in students with dyslexia, Journal of Graphic Novels and Comics, 12:2, 127–144.
Suber, Peter. (2012). Open Access. The MIT Press: Cambridge, London.
TJNK. (2013). Tiede kuuluu kaikille! Kansallinen tiedeviestinnän toimenpideohjelma. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta: Helsinki.